Kirotut merirosvot
Luku 1.
Kauan sitten 1600 luvulla vanhassa kaupungissa oli sumuinen yö. Kaikki olivat sulkeutuneet koteihinsa paitsi korkealla kalliolla sijaitsevan linnoituksen vartijat. He kävelivät muurilla katsoen näkyykö eksyneitä laivoja. Heillä kaikilla oli mustat housut ja punainen takki. Kaikilla oli kädessään kunnon kivääri. Yksi heistä näki jonkin liikahtavan sumussa. Yhtäkkiä sumusta tuli esiin iso ja rapistunut merirosvolaiva. Laivan purjeet olivat täysin riekaleina ja rungossa oli valtava määrä levää. Osa oli kuivunutta ja osa tuoretta levää. Laiva laski rapaisen ankkurinsa ja avasi tykkiluukut. ”HÄLYTYS! MERIROSVOJA LIIKENTEESSÄ!” vartija huusi. Kaikki linnassa heräsivät ja menivät muurilla ampumaan laivaa. Laiva kerkesi ensin ja ampui muuriin ison reiän. Merirosvot tulivat veneillä rantaan ja rupesivat ammuskelemaan. Niiden kapteeni nousi isoimmasta ja hienoimmasta veneestä. Hänen partansa ja tukkansa oli sekaisin ja musta. Hänen vaatteensa oli aivan riekaleina ja hänen hattunsa oli ainakin kaksi kertaan lävistetty. Hänen vyönsä oli kaikkein pelottavin. Siinä oli molemmilla sivuilla kuusi miekkaa ja edessä oli kaksi puukkoa, neljä piilukkopistoolia, kaksi pommia ja tikari. Hänen selässään oli ainakin neljä muskettia ja kaksi miekkaa. Muskettivyössä oli kaksi piilukkopistoolia, kolme tikaria ja neljä puukkoa kun taas miekkavyössä oli neljä piilukkopistoolia, kaksi pommia, kaksi tikaria ja neljä puukkoa. Hänen oikea jalkansa oli polvesta alaspäin pelkkää puuta ja hänen hän oli menettänyt vasemman silmänsä taistelussa.
Hän käveli eteenpäin katsoen kun muut pitävät hauskaa. Muut olivat rikkomassa näyteikkunoita ja ryöstämässä farmeja. ”Luutnantti Joe ja ’Ankkurikallo’ Jack. Tulkaa mukaani niin pääsemme hyökkäämään linnoitukseen.” Kapteeni sanoi. ”Kyllä kapteeni Kivuton.” molemmat sanoivat yhteen ääneen. Luutnantti Joe oli ihan tavallinen luutnantti, mutta silti hän oli hyvin fiksu ja nokkela. Joella oli punakeltainen raitapaita ja riekaleiset mustat housut. Hänellä oli päässä punainen huivi ja oikealla silmällä silmälappu. Hänellä oli vyössänsä kaksi miekkaa, yksi piilukkopistooli ja kaksi puukkoa. Hän kantoi selässään muskettia jonka puiseen varteen hän oli kaivanut lovia jokaisesta sillä aseella tapetusta. ’Ankkurikallo’ Jack oli taas kivenkova tyyppi. Hänen mustat housunsa ja paita oli täysin riekaleina. Hänen vyössänsä oli kaksi miekkaa, kaksi piilukkopistoolia, kaksi puukkoa ja neljä tikaria. Hän kantoi selässään vanhaa muskettia, jonka piippu oli vääntynyt pari kertaa. He menivät ylös linnoitukseen ja Jack avasi oven. He menivät kellariin ja etsivät vankisellejä välittämättä sotilaiden luodeista. Kunnes yksi sotilaista löi miekkansa kapteenin läpi. Silloin kapteeni käänsi selässään muskettia, ja ampui sotilaan pois pelistä.
Hän käveli eteenpäin katsoen kun muut pitävät hauskaa. Muut olivat rikkomassa näyteikkunoita ja ryöstämässä farmeja. ”Luutnantti Joe ja ’Ankkurikallo’ Jack. Tulkaa mukaani niin pääsemme hyökkäämään linnoitukseen.” Kapteeni sanoi. ”Kyllä kapteeni Kivuton.” molemmat sanoivat yhteen ääneen. Luutnantti Joe oli ihan tavallinen luutnantti, mutta silti hän oli hyvin fiksu ja nokkela. Joella oli punakeltainen raitapaita ja riekaleiset mustat housut. Hänellä oli päässä punainen huivi ja oikealla silmällä silmälappu. Hänellä oli vyössänsä kaksi miekkaa, yksi piilukkopistooli ja kaksi puukkoa. Hän kantoi selässään muskettia jonka puiseen varteen hän oli kaivanut lovia jokaisesta sillä aseella tapetusta. ’Ankkurikallo’ Jack oli taas kivenkova tyyppi. Hänen mustat housunsa ja paita oli täysin riekaleina. Hänen vyössänsä oli kaksi miekkaa, kaksi piilukkopistoolia, kaksi puukkoa ja neljä tikaria. Hän kantoi selässään vanhaa muskettia, jonka piippu oli vääntynyt pari kertaa. He menivät ylös linnoitukseen ja Jack avasi oven. He menivät kellariin ja etsivät vankisellejä välittämättä sotilaiden luodeista. Kunnes yksi sotilaista löi miekkansa kapteenin läpi. Silloin kapteeni käänsi selässään muskettia, ja ampui sotilaan pois pelistä.
