Miljardöörin poika, osa 3

Luku 1.

                    "Vajaa 10 000 euroa?" Marika kysyi. "Kyllä. Muuten mennäänkö katsomaan Mona Lisaa?" Matias sanoi. "Hyvä ajatus." Marika sanoi ja söi. Hetken kuluttua he olivat Louvre nimisessä museossa. He olivat väen tungoksen keskellä mutta näkivät silti maalauksen. "Leonardo da Vinci oli renessanssin parhain keksijä, tutkija ja taidemaalari." Matias totesi. "Totta. Mennään varaamaan lennot meille." Marika sanoi. Pian he olivat lentokentällä jossa Marika puhui puhelimessa vanhempiensa kanssa. "Nous nous réservons deux billets pour Venise." Matias sanoi ja maksoi liput. Lippumyyjä antoi liput ja sanoi: "S'il vous plaît." Sitten kun he kävelivät odotushuoneeseen, niin kuului kuulutus. "Vol pour Venise s'éloigne de numéro de station quatre. Flight to Venise departs from station number four." kuuluttaja ilmoitti. "Mennään koneeseen jo. Siispä laiturille numero neljä." Matias sanoi.

                    Pian he olivat koneessa joka nousi hetken kuluttua. "Mistä löydämme vanhempasi?" Matias kysyi. "He sanoivat olevansa lentokentällä. He ovat jo varanneet hotellin ja kun sanoin heille sinusta niin he pyysivät sinuakin asumaan hetkeksi hotelliin." Marika sanoi. "Niinkö? Se olisi mukavaa." Matias sanoi ja kone lensi jo sveitsin yllä.

                     Pian kone laskeutui Venetsian lentokentälle jossa Marikan vanhemmat tulivat heitä vastaan. "Marika tulithan sinä sieltä vihdoin. Ja sinäkö olet se Matias? Olen Ritva ja hän on Matti." Marikan äiti sanoi. "Hauska tutustua." Matias totesi. He menivät hotellille taksilla ja lähtivät siellä hotellin ravintolaan syömään sillä kaikilla oli taas nälkä.

Miljardöörin poika, osa 2

Luku 1.

Tarina jatkuu

                    "Kyllä. Olen suomalainen. En uskonut että olisin kuullut rasnkassa jonkun puhuvan suomea." Matias sanoi. "Voisitko olla kanssani loman ajan? Minulla on nimittäin tylsää yksin." tyttö sanoi. Tyttö oli melkein yhtä pitkä kuin Matias mutta vähän lyhyempi. Hänellä oli pitkät vaaleat hiukset jotka olivat hänen niskaan asti. Hänellä oli pitkä punainen kesämekko jossa oli violetin värisiä ruusukuvioita. "Kyllä olen yksin lomalla." Matias sanoi. "Niinkö? Nimeni on Marika." tyttö sanoi. "Olen Matias. Tulin tänne koska isäni lähti työmatkalle. Aina kun hän lähtee niin minä saan lähteä lomalle." Matias selitti. "Minun piti lähteä vanhempieni kanssa Venetsiaan mutta nousin väärään koneeseen. Eikä minulla ole rahaa matkatakseni Venetsiaan." Marika sanoi. "Tule mennään syömään." Matias sanoi.

                    Hetken kuluttua he olivat Eiffeltornin ravintolassa jossa tarjoilija tuli puhumaan heille. "Que voulez-vous manger?" tarjoilija kysyi. "Nous commandos huîtres frites de pommes de terre et légumes. Puis nous prenons le vin blanc francais." Matias sanoi. "Mitä sinä oikein tilasit?" Marika ihmetteli. "Tilasin paistettuja ostereita perunoilla ja kasviksilla ja Ranskalaisen valkoviinin." Matias sanoi. Pian ruoka tuli pöytään. "Soyez bien." tarjoilija sanoi. Osterit olivat keskellä lautasta ja perunat ja keitetyt kasvikset olivat ympäröineet osterit. Viini tuli ämpärissä jossa oli jäitä. He rupesivat syömään ja puhuivat samalla. "Minä voin viedä sinut myöhemmin Venetsiaan." Matias sanoi. "Se olisi mukavaa. Paljon sinulla on rahaa?" Marika kysyi. "Vajaa 10 000 euroa." Matias vastasi.

Miljardöörin poika

Luku 1.

                      Isossa kartanossa asui 15-vuotias poika 34-vuotiaan isänsä kanssa. Pojalla oli iso huone jossa oli valtava parisänky, jossa hän tosin nukkui yksin. Hänellä oli iso vaatehuone jossa hänellä oli valtava määrä vaatteita ja koruja. Koruja poika ei juurikaan käyttänyt mutta vaatteet olivat kovassa käytössä. Hänellä oli vaikka mitä kaikkea mitä kuvitella voi. Hänellä oli kaikkea muuta paitsi se mitä hän eniten tahtoi. Hänellä ei ollut yhtään ystävää. Aina silloin tällöin Matiaksen isä, Markus oli antanut hänelle rahaa että hän voi lentää minne haluaa. Markus oli rikastunut öljylähteillään ja hyväpalkkaisella työllä. Hän oli iso ja lihaksikas mies joka nosti aina välillä poikaansa painon nostona. Hän oli hyvin vahva ja hänellä oli kuntosali kartanossaan. Kartanossa oli keittiö, ruokala, olohuone, sauna, pari vessaa, uimahalli ja vaikka mitä muuta. Matias oli hyväkuntoinen poika joka katsoi sinisillä silmillään ulos aina aamuisin kun muut pojat menivät polkupyörillään kivisen muurin ja rautaportin takana. Matiaksella oli vaaleat hiukset jotka koristivat hänen kapeita kasvojaan. Eräänä päivänä Markus heitti Matiaksen ruoan eteen 10 000 euroa. ”Ota siitä ja lennä jonnekin. Minä lähden katsomaan öljylähteitäni.” Markus sanoi. ”Selvä. Minä lähden Pariisiin.” Matias sanoi tylsänä ja otti paahtoleipää. Sinä iltana Matias pakkasi tavaransa ja meni nukkumaan.

                      Seuraavana päivänä Markus kuskasi Matiaksen lentokentälle valkoisella limusiinilla. Matias hyppäsi Pariisin koneeseen ja lensi kohti etelää. Parin tunnin päästä lentokone laskeutui Pariisin lentokentälle. ”Hey, taxi!” Matias huusi. Hän astui taksiin jossa kuski kääntyi katsomaan häntä. ”Où allez-vous?” kuski kysyi. ”Je vais à la Tour Eiffel.” Matias vastasi. ”Bon enfant.” kuski sanoi ja alkoi ajaa. Muutaman minuutin ajomatkan jälkeen taksi pysäytti ja Matias nousi kyydistä. ”30 euros.” kuski sanoi. Matias maksoi ja lähti kävelemään kohti Eiffel tornia. hetken kuluttua hän oli tornin huipulla. ”Ovatpa hyvät näköalat.” Matias totesi. ”Puhutko sinä suomea?” kysyi 15-vuotias tyttö.